6-vuotias Pihla Partanen matkii karate-Bratz -nukkea. – Kirjoitan kohta pukille, äiti auttaa siinä. Toivon ainakin Polly Pocketteja, barbinvaatteita ja lääkärinlaukkua.

Joulupukinkirjeistä paistaa yltäkylläisyys

Turun Sanomat 13.12 2009 01:30:00

Joulupukin osoitteeseen 99999 Korvatunturi saapuu vuosittain puoli miljoonaa lasten kirjettä. Kirjeet kiinnostavat paitsi tonttuja myös Outi Ojalaa , joka teki niistä Vaasan yliopistoon markkinoinnin gradunsa Lasten kuluttajuus joulupukinkirjeiden kautta tulkittuna. Ojala analysoi runsaat 200 4–12-vuotiaiden suomalaislasten kirjoittamaa joulupukinkirjettä, jotka sisälsivät 1 630 lahjatoivetta.

– Useimmat kirjeet menevät suoraan asiaan. Lasten tyyli on määrätietoista, ja kirjeet muistuttavat kauppalistaa. Kaulahuivin tulee olla Burberryä ja kännykästä se pinkki, läpällinen malli. Jos tila loppuu kesken, liimataan jatkoksi uutta paperia, Ojala kertoo.

Pisimmässä kirjeessä lahjatoiveita oli 45, kun taas joillain oli vain yksi toive. Keskimäärin tyttö esitti yhdeksän ja poika seitsemän toivetta.

Lahjatoiveet olivat usein tärkeysjärjestyksessä tai muuten koodimerkittyjä. Toivelistani toimii näin: Aina kun teen jotain tuhmaa viivaa yksi toive yli (lyijykynällä), kun taas jotain tosi kilttiä, pyyhi viiva toiveen päältä. Aloita listan loppupäästä.

Yleisin perustelu lahjan saamiseksi oli fraasi ”olen ollut tosi kiltti”, jota käytti enemmän kuin joka kymmenes lapsi.

Eräs lapsi käänsi kiltteysasian toisinpäin: Olisit kiltti jos toisit nämä minulle. Joulupukille voidaan antaa joustonvaraa: Päätä loput itse kiitos.

– Joulu on lelujen festivaali, jolla vanhemmat kertovat lapsilleen, kuinka rakkaita ja kallisarvoisia he ovat. Pelkästään jouluna Suomessa ostetaan yli seitsemän miljoonaa lelua.

”Toivon autoa ja
loppurahalla rauhaa”

Eniten pukilta toivottiin leluja, useimmiten juuri tiettyä tuotemerkkiä. Seuraavina tulivat pelit, vaatteet, elokuvat, kirjat ja elektroniikka. Eräs lapsi pyysi lelulle suomenkielistä kunnon käyttöohjetta.

– Urheiluvälineitä toivottiin melko vähän. Kertooko se elektroniikan ympärille passivoituneesta elämäntyylistä? Tai ehkäpä kalliita suksia ei tarvitse odottaa jouluun asti, vaan ne ostetaan silloin niitä kun tarvitaan, Outi Ojala pohtii.

Muutamissa kirjeissä toivotaan myös ”hyviä asioita”, kuten Äiti ja minä olisimme toisillemme kiltimpiä.

Kiintoisiin toiveisiin kuuluu Haluaisin radio-ohjattavan auton ja loppurahalla rauhaa.

– Muista huolehtijat eivät esittäneet toiveitaan itsekeskeisellä tyylillä. Lapsi kertoi toivovansa kallista lahjaa pukilta, koska vanhemmilla ei siihen olisi varaa.

Yllättävää kyllä neljännes lapsista ei toivonut yhtään lelua, vaan esimerkiksi rahaa, rumpusettiä, tatuointikonetta, puikkoja ja lankaa tai tiukkoja toppeja. Erään 7-vuotiaan tytön ainoa toive oli oikea vauva.

– Yhteiskunnan trendit, kuten kasvanut kiinnostus sisustukseen, näkyy joulupukinkirjeissäkin. Tytöt toivoivat huoneeseensa päiväpeittoja, huonekaluja ja sisustuslaatikoita. Eräs lapsi toivoi omaa huonetta, ja toisen toiveena olivat lattiamoppi ja kuivausteline tarvikkeineen.

SARI MIETTUNEN